Laskettelusanaston ABC

Laskettelulla tarkoitetaan harrastusta, jossa lasketaan lumista rinnettä alas, joko suksilla tai lumilaudalla. Suomessa laskettelu on yleinen harrastus ja harrastuspaikkoja on runsaasti ympäri Suomea. Etelä-Suomessa rinteet ovat auki noin kolmesta neljään kuukauteen – pohjoisessa laskukausi kestää parhaimmillaan yli puoli vuotta.

Laskettelu-termillä puhuttaessa tarkoitetaan yleensä suksilla laskemista, mutta termi voidaan jakaa suksilla lasketteluun ja lumilautailuun. Suksilla laskettelu ja lumilautailu jaetaan edelleen useisiin alalajeihin kuten alppilaskuun ja freestyle-lumilautailuun.

Alppihiihto

Alppihiihdolla tarkoitetaan laskettelulajia, jossa liu’utaan lumista rinnettä pitkin alas, käyttäen kahta suksea ja monoa. Sekä monon kanta että kärki on kiinni laskettelusiteessä, eikä nouse tai laske laskettelun aikana. Laskeminen voi tapahtua joko hoidetulla rinteellä tai hoitamattomalla alueella, jolloin puhutaan yleensä vapaalaskusta.

Pujottelu

Pujottelussa lasketaan lyhyehkö rata mahdollisimman nopeasti alas. Rata on merkattu toisiaan lähellä olevilla porteilla (sauvoilla), jotka laskijan tulee kiertää, portin väristä riippuen, joko oikealta tai vasemmalta. Talviolympialaisissa rata lasketaan alas kahdesti. Toisella kerralla porttien paikkoja siirretään. Loppuajaksi saadaan kahden laskun yhteenlaskettu aika. Pienimmällä yhteenlasketulla ajalla alas selvinnyt laskija voittaa kilpailun. Pujottelusukset ovat yleisiin laskettelusuksiin nähden lyhyitä ja leikkaavia, jolloin saadaan maksimoitua nopeiden käännöksien tekeminen.

Suurpujottelu

Suurpujottelu on samankaltainen laji kuin pujottelu, mutta portit ovat kauempana toisistaan ja rata on pidempi. Isommat käännökset johtavat myös luonnollisesti suurempiin nopeuksiin. Sukset ovat hieman pidempiä ja vähemmän leikkaavia pujotteluun verrattuna.

Supersuurpujottelu (Super G)

Supersuurpujottelu on maailmancupin toiseksi nopein laji. Super G on syöksulaskun ja suurpujottelun välimuoto. Portit ovat kaukana toisistaan ja vauhdit kasvavat laskiessa suuriin lukemiin. Pujottelusta ja suurpujottelusta poiketen, tässä lajissa lasketaan suurimmaksi osaksi ”kyykkyasennossa”.

Syöksylasku

Syöksulasku on vauhdikkain maailmancupin alppilaji, vauhdin ollessa keskimäärin 100km/h yläpuolella. Radat ovat profiililtaan erittäin jyrkkiä, pinnat ovat yleensä jäisiä ja niihin mahtuu kumpuja ja ”lento-osuuksia”, jotka tekevät lajista erittäin riskialttiin. Näistä syistä syöksylasku onkin mielenkiintoinen laji seurataa

Freestylehiihto

Freestylehiihto on kasvattanut suosiotaan perinteisten alppilajien ohi, lähikeskuksessa vieraillessa huomaa että suurin osa nuorista taiteilee mäkeä alas twintip-suksilla. Freestylehiihto on lähtenyt liikkeelle suksibaletista 1930-luvulla. Alan pioneerit näkivät laskemisen vapaana taiteenlajina ja alkoivat kehittää näyttäviä temppuja. 1950-luvulla mukaan tulivat aerial-hypyt. 1990-luvulla kumparelasku ja aerial hypyt hyväksyttiin olympialajeiksi.

Freestylehiihto alkoi kokea isoa käännettä 1990-luvun loppupuolella kun nk. newschool-hiihto (uuden koulukunnan hiihto) alkoi yleistyä lumilautailijoille suunnatuissa parkeissa. 2014 olympialaisissa slopestyle ja half-pipe nähtiin jo mitalilajina. Lajin suosio on jatkanut kasvamistaan tähän päivään asti ja on luonut kokonaan uudenlaisen näkemyksen mitä kahdella suksella ja vapaalla mielellä voi saada aikaan.

Kumparelasku

Kumparelaskussa lasketaan alas 200-270m pitkää rinnettä, joka koostuu kumpareosasta ja kahdesta hyppyosiosta. Laskijoita arvostellaan ajan, tekniikan ja hyppyjen perusteella. Kumparelasku valittiin olympialaisiin mitalilajiksi vuonna 1992. Menestyneitä suomalaisia olympialaisissa on ollut mm. Janne Lahtela, Mikko Ronkainen ja Sami Mustonen.

Aerial hypyt

Aerial hypyissä lasketaan n. 2-4 metrin korkeista hyppyreistä, jotka linkoavat laskijat ylöspäin ilmaan jopa 6 metrin korkeuteen. Ilmassa laskijat suorittavat lukuisia voltteja kierteillä. Lajinsa huiput tekevät ilmassa kolme volttia jopa viidellä kierteellä. Suoritus arvostellaan hypyn aloituksen (20%), hypyn(50%) ja alastulon (30%) perusteella. Aerial hypyt kuuluvat talviolympialaisten lajivalikoimaan.

Skicross

Skicross on peräisin lumilaudoilla harrastettavasta boardercrossista. Ideana on laskea alas mutkittelevaa ja hyppyreitä sisältävää crossirataa alas mahdollisimman nopeasti. Rata on vauhdikas ja usein törmäyksiä saattaa tapahtua kilpailevien laskijoiden kanssa. Skicross lajina muistuttaa huomattavan paljon motocrossia. Vaikka lajissa kilpaillaankin nopeudesta, rinteen monimutkaisuuden vuoksi se mielletään yleensä freestyle-lajiksi.

Half-pipe – lumilautailu ja hiihto

Half-pipe laskemisesta käytetään toisinaan myös termiä ”lumikouru” tai ”paippi”. Nimensä mukaisesti lajissa lasketaan paippia alas tehden mahdollisimman isoja ja näyttäviä temppuja paipin reunoilta. Half-pipe laskemista pidetään erittäin vaarallisena lajina, teknisen vaativuuden ja isojen hyppyjen vuoksi.

Half-pipe laskeminen suksilla valittiin mukaan olympialajiksi vuonna 2014. Half-pipe lumilautailu on ollut olympiamitalilaji jo vuodesta 1998.

Slopestyle – lumilautailu ja hiihto

Slopestylessä lasketaan joko suksilla tai lumilaudoilla alas ”parkkia”, toisinsanoen rinnettä, jossa on erilaisia esteitä kuten hyppyrejä, reilejä ja muita parkkiin kuuluvia ”obstaakkeleita”. Laskijoiden suorittama lasku eli ”runi” pisteytetään temppujen teknisyyden, tyylin, omaperäisyyden ja laajuuden mukaan. Ratojen vaihtelevuuden ja erityylisten laskijoiden vuoksi suoritus on monimutkaisempaa pisteyttää. Slopestyle valittiin sekä lumilautailun että hiihdon puolella mukaan vuoden 2014 Sochin olympialaisiin. Laji on kokenut huimaa suosion kasvua 2000-luvun alusta lähtien.

Big Air – lumilautailu ja hiihto

Big Airissa lasketaan suurikokoistesta boksista (hyppyristä) ja suoritetaan taitoa vaativia temppuja. Big Air-hyppyri on lajille ominaiseen tyyliin huomattavasti Aerials-hyppyreitä loivempi. Kooltaan hyppyri on kuitenkin suurempi, lentoradan ollessa parhaimmillaan jopa 40 metriä pitkä. Laskijoita arvostellaan suorituksen kokonaiskuvan perusteella. Sekä laudoilla että suksilla laskettava laji on valittu vuoden 2018 olympialaisten mitalilajiksi.

Newschool

Newschool-hiihto eli Vapaahiihto on 1990-luvun lopulla lumilautailijoiden hallitsemissa parkeissa vauhtia saanut laji. Ideana on ollut vapaa toteuttaminen missä tahansa rinnealueella, hyödyntäen hyppyreitä, reilejä ja maastoa. Lajia voi verrata lumilautailuun tai skeittaukseen, jossa mielikuvitus näyttelee isoa roolia vaikuttavien temppujen takana. Lajia kilpaillaan olympiatasolla sen standardisoiduissa muodoissa: half-pipessa, slopestylessa ja big airissa.

Freestyle-sanastoa

Telemark

Telemark hiihdossa yhdistyvät alppihiihdon ja perinteisen maastohiihdon elementit. Telemarkissa lasketaan rinteitä tai rinteiden ulkopuolisia alueita alass telemark-suksilla. Laskettelusiteistä poiketen telemark-siteissä kantapää nousee laskettelun aikana maastohiihdolle tuttuun tapaan.

Telemark on saanut nimensä Telemark-nimisestä kunnasta Norjassa, jossa laji sai alkunsa noin vuonna 1868. Laji alkoi yleistymään uudestaan Pohjois-Amerikassa 1970-luvulla. Telemark suksien etuna oli silloin kyky hiihtää vuoria ylös kun pohjaan asetettiin skinit. Nykyisten touring siteiden tultua markkinoille telemarkin suosio alkoi laskea, joskin lajilla on edelleen omat harrastajansa.

Lumilautailu

Lumilautailu on olympialaisiinkin kuuluva laji, jossa lasketaan alas lumisia rinteitä, jalat kiinnitettynä lumilautaan. Lumilautailu on saanut alkunsa skeittauksesta ja surfauksesta. Ensimmäinen lumilauta, snurfer valmistettiin vuonna 1965, ideana oli surffata lumen päällä.

Rinnelasku

Lumilautailun yleisin muoto, jossa lasketaan alas rinnettä käännöksiä tehden.

Freestyle – lumilautailu

Freestyle-lumilautailulla tarkoitetaan lautailua, jossa hyödynnetään muun muassa hyppyreitä, reilejä, kumpuja tai mitä tahansa luonnon esteitä temppujen tekemiseen. Freestyle on erityisen suosittua lumilautailijoiden keskuudessa. Laji edustaa luovaa ja vapaata näkemystä lumilaudalla laskemisesta.

Ratalautailu

Ratalautailussa lumilaudalla lasketaan kilpaa nopeimmasta ajasta radalla. Rata lasketaan kiertämällä portteja vuorotellen oikealta ja vasemmalta. Ratalautailua kilpaillaan myös muodossa, jossa kaksi lautailijaa laskevat vierekkäisillä radoilla toisiaan vastaan.

Ratalautailua kilpaillaan seuraavissa olympialajeissa: pujottelu, paripujottelu, suurpujottelu, parisuurpujottelu.

Vapaalasku – lumilautailu ja hiihto

Vapaalaskulla tarkoitetaan lajia, jossa lasketaan joko lumilaudalla tai suksilla rinteiden ulkopuolella, luonnollisilla rinteillä. Tällaisia alueita voivat olla esimerkiksi laskettelukeskuksien rinteiden ulkopuoliset alueet tai vuoret, joissa ei ole lasketteluun tai lautailuun liittyvää toimintaa. Vapaalaskussa ei ole määriteltyjä ratoja, joita seurata eikä sääntöjä, joita noudattaa. Vapaalaskijat käyttävät luovuuttaan usein myös rohkeutta vaativiin suorituksiin.

Vapaalaskussa riskeinä ovat loukkaantumisten lisäksi myös lumivyöryt. Vapaalasku vaatiikin laskijalta harjaantunutta taitoa tunteakseen lumen laadun, sääolosuhteiden ja maaston riskit lumivyöryjen suhteen.